03 December 2016

Tribunál hasai mandadu detensaun ba arguida eis-deputada ne’ebé la kumpri notifikasaun ba dala tolu

JUDICIAL SYSTEM MONITORING PROGRAMME
PROGRAMA MONITORIZASAUN BA SISTEMA JUDISIÁRIU

Komunikadu Imprensa 
Tribunaìl Distritaìl Dili
12 Abril 2016 


Tribunál hasai mandadu detensaun ba arguida eis-deputada ne’ebé la kumpri notifikasaun ba dala tolu

Iha 06 Abril 2016, Tribunál Distritál Dili julga krime pekulatu-de uzu ne’ebé involve eis deputada CN wainhira utiliza kareta Parlamentu Nasionál hodi partisipa iha kampaña partidu nian iha Jullu 2012, iha Distritu Likisá

Antes julgamentu, tribunál hasai mandadu judisiál atu halo detensaun ba arguida iha sella polísia tanba la kumpri notifikasaun tribunál hamutuk dala 3 tuituir malu. Polisia kaptura duni arguida no detein  iha sella polísia durante kalan ida.

“Iha rejime estadu demokrátiku ida hanesan Timor-Leste, orden tribunál nian iha kbiit aas liu hosi desizaun autoridade sira seluk. Tanba ne’e ema hotu-hotu inklui eis-deputadu sira tenke submete ba notifikasaun tribunál nian”, dehan Luis de Oliveira Sampaio, Diretór Ezekutivu JSMP.

JSMP konsidera tribunál nia atuasaun ne’e apropriadu duni tanba kualker sidadaun iha obrigasaun atu kumpri tribunál nia notifikasaun, sein hare ba estatutu polítika ne’ebé sidadaun sira eleva. Ne’e konsekuensia hotu doutrina no regra “estadu de direitu” demokrátiku no laiha dalan seluk atu disvia, dalan úniku mak tenke ba hatan iha tribunál.

Timor-Leste nia sistema justisa garante katak ema hotu ne’ebé hasoru prosesu justisa ruma ne’e konsidera inosente antes tribunál halo desizaun definitivu ruma. Prinsípiu ida ne’e, garante iha artigu 34 (1) Konstituisaun RDTL no ida-ne’e nu’udar direitu konstitusional arguidu hotu-hotu. Tanba ne’e, ema hotu-hotu tenke konsiente katak ba hatan iha tribunál la’os otomatikamente sala, maibé nu’udar dalan propriu no dignu liu atu defende aan.

Bazeia ba artigu 256 Kódigu Prosesu Penál define katak se de’it mak iha kualidade nu’udar arguidu/a ka iha prosesu ida nia laran no hetan notifikasaun hodi tuir prosesu julgamentu maibé la kumpri notifikasaun tribunál, tenke justifika nia falta ba iha tribunál iha loron 5 nia laran, se lae tenke selu multa.

Tribunál hasai mandadu detensaun iha 02 Abril 2016 ne’ebé dirize ba Polísia Sientífika Investigasaun Kriminál (PSIK) no detein arguida iha 05 Abril 2016 hodi asegura arguida nia prezensa iha prosesu julgamentu iha 06 Abril 2016.

Antes ne’e, Ministériu Públiku akuza arguida katak iha Jullu 2012, arguida nu’udar deputada ativu iha momentu ne’eba, útiliza kareta Parlamentu Nasionál hodi ba partisipa kampaña partidu seluk iha Distritu Likisá.

Ministériu Públiku akuza arguida kontra artigu 296 Kódigu Penal kona-ba krime pekulatu ho uzu ne’ebé bele hetan pena prizaun too tinan rua.

Durante julgamentu, iha 06 Abril 2016 arguida rekoñese faktu sira hosi akuzasaun ministériu públiku no argumenta mós katak nia ba nu’udar deputada atu kumpri  konvite hosi partidu seluk ne’ebé konvida nia.

Hafoin rona arguida, tribunál sei aplika multa ba testemuña seluk (FC) ne’ebé nu’udar Pezidente Comisaun Nasionál ba Elisaun (CNE) iha 2012, tanbá testemuña la marka prezensa sein justifikasaun no sei hasai mandadu detensaun wainhira la marka prezensa tan iha julgamentu tuir mai, iha 15 Abril 2016, tuku 17:00 loro-kraik.

JSMP louva tribunál nia desizaun ne’e tanbá nu’udar meius ne’ebé apropriadu atu aselera prosesu julgamentu iha tribunál hodi hamenus kazu pendente sira iha tribunál.

Tuir dadus ne’ebé JSMP hetan hosi Tribunál Distritál Dili hatudu katak kazu pendente iha Tribunál Distritál Dili iha tinan 2015 hamutuk 1910.

East Timor Law and Justice Bulletin

No comments: